Kahdettakymmenettä vuosisataa ei voi ymmärtää ymmärtämättä Berliiniä.
Sinclair McKayn mestarillinen kaupunkibiografia kertoo Berliinin tarinan tavallisten berliiniläisten näkökulmasta. Teos kuvaa vaikuttavasti, kuinka kaupunki ja sen asukkaat muokkasivat 1900-luvun maailmaa.
Laajaan aiemmin julkaisemattomaan arkistomateriaaliin pohjaten kirja antaa äänen berliiniläisille, jotka kärsivät ensimmäisen maailmansodan kauhut, näkivät kaupungin nousun tieteen ja kulttuurin kansainväliseksi keskukseksi, kokivat talousromahdukset, natsien nousun, toisen maailmansodan tuhot, psykoottisen kansanmurhan ja vastakkaisten ideologioiden kahtia repimän kaupungin. Kautta 1900-luvun Berliini oli maailman keskiössä. Kaupungin asukkaiden kokemusten kautta kirja kuvaa, miten siellä nousivat kukoistukseen niin fasismi kuin kommunismikin tavoilla, joiden heijastusvaikutukset ulottuivat kaikkialle maailmaan. Toisen maailmansodan jälkeen idän ja lännen raja kulki halki kaupungin, jonka asukkaat elivät kahdessa eri todellisuudessa, kunnes totalitarismin symboliksi muodostunut Berliinin muuri vuonna 1989 murtui.
Sinclair McKay on englantilainen toimittaja ja kirjailija, joka on kirjoittanut useita historia-aiheisia menestysteoksia. Suomeksi häneltä on aiemmin julkaistu kirja Dresden 1945 – Täystuho. McKay kirjoittaa säännöllisesti The Daily Telegraphiin, The Spectatoriin jaThe Wall Street Journaliin.
Anonyymi
27.4.2023
Hieno, kiinnostavia anekdootteja.
Elina-Irmeli
16.4.2023
Sinclair McKay tarjoaa poliittista historiaa tyylikkäästi, eläytyvästi ja luotettavasti. Pidän englantilaisesta sanankäytöstä, joka tässäkin kirjassa on edukseen. Ei kauheuksilla mässäilemistä, ei sormella osoittelemista. Ne ovat menneen talven lumia. Asiat kestävät tulla käsitellyiksi sellaisina kuin ihmiset ovat ne kokeneet. Heidän mukanaan tulin vedetyksi katsoja- ja kuulijajoukkoon, jonka ei ole tarpeen ryhtyä aplodeeraamaan. Arvostan tällaista historiankirjoitusta. Hiljainen myötätunto oli hyvä saldo. Lukija Pertti Huuskoselle kiitokset! Berliiniin liittyvistä 1900-luvun tapahtumista on laadittu artikkeleita, kirjoitettu kirjoja, avattu arkistoja, näytetty filmimateriaalia sekä tuotettu elokuvia ja televisiosarjoja. Niitä seuraamalla on syntynyt koko lailla kattava kuva berliiniläisten koettelemuksista ja selviytymisestä. Mitä siihen McKayllä on vielä sanottavaa? Kun kirja oli lopussa, korjasin retorista kysymystäni. Miten hän on onnistunut sanomaan tuon kaiken toisin? Kuuntelemalla ihmisiä. Myös heitä, jotka ponnisteluissaan menehtyivät.