Välirauhan aika syrjäisessä Iissä on nuorelle Kalle Päätalolle loistokasta aikaa. Miehestä on tehty pataljoonan muonamestari, joka pääsee syömään upseerien ruokalassa. Lisää hohtoa nuoren miehen elämään tuo pataljoonan uusi sairaala-apulainen Enni, joka muiden miesten harmiksi valitsee Kallen viihdyttäjäkseen. Miehellä alkaa olla jo komea maine. Mutta onnen hetki on lyhyt: Enni lähtee, ja Kalle siirretään Kuusamoon jalkaväkijoukkoihin. Todellinen sota tuntuu jo kaukaiselta, nuorten miesten nahinointi ei ole kovin kaukana työmaiden ja savottojen maailmasta. Pääsy siviiliin alkaa jo houkuttaa. Mutta maailmalta kantautuu yhä uusia uutisia: Saksa on pommittanut Englantia ja Balkanin niemimaata, sotajoukkoja siirretään. Ja äkkiä Kuusamo on täynnä saksalaisia sotilaita. Toive kotiinpaluusta alkaa äkkiä tuntua odottamattoman hauraalta. Kalle Päätalo kuvaa nuoren miehen kipeää kasvua ainutlaatuisella tavalla. Peilistä katsoo jo mies, ainakin silloin kun onnistuu kätkemään epävarmuuden ja pelon visusti sisälleen. Ristiriidat on helppo piilottaa miehekkään uhon ja kyseenalaisten urotöiden alle.